Jo muutaman päivän itsekseen mörissyt ja huimaan kokoon paisunut lehmä poiki tänään. Ehdittiin karjakon kanssa jo arvella, tulisiko sieltä sittenkin kaksi vasikkaa, kun emä ei meinannut muutama viikko sitten mahtua pihaton portistakaan. Mutta yksi siellä vain oli, lähes yksivärinen reipas sonni, jota emä alkoikin pian hoitaa. Toisin kuin sonnit yleensä, tämä kaveri oli jo parissa tunnissa jalkeilla. Utareen löytämisessä tarvittiin tosin vähän apua, mutta löytyi sekin lopulta.
Muutkin vasikat ovat pärjänneet hienosti, ja pienimmät ovat alkaneet juomaan automaatista varsin ahneesti maitoa. Aamunavetan alkaessa klo 7 tarkistan välillä vasikkakohtaiset juodut maitomäärät, ja muutamalla on siihen mennessä jo koko päivän annos (5-7 litraa) juotuna... Nälkä ei kuitenkaan pääse yllättämään, sillä vasikoilla on aina heinää ja säilörehua saatavilla. Aamuisin saavat lisäksi viljaa ja tiivisterehua. Jopa Jekku, 2,5 kuukauden kypsässä iässä, pysyttelee enimmäkseen kuivarehussa. Alussa Jekullakin oli ongelmia tajuta mistä kohtaa se maito oikeastaan tulee...
PS. Emännän poika ei olekaan perämies, eikä "B-rapun poikia"! "Peremees" tarkoittaakin isäntää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti