Korvamerkintöjä

Yhdenkin vapaapäivän aikana ehtii ladata akkuja varsin hyvin. Energia tulikin tarpeeseen, kun toissapäivänä poikinut lehmä piti saada elämänsä ensimmäistä kertaa lypsyrobotille. "Eeeeeen mene. En. EN MENE! Käännyn tuosta.. ja pyörin tässä... saat pitää viljaämpärisi siellä robotissa, en halua!" Lopulta lehmä saatiin robotille riimusta kiskomalla. Kovin traumaattinen kokemus ei lehmälle selvästi ollut, sillä heti robottiin päästyään se upotti päänsä rehulaariin ja alkoi mussuttaa tyytyväisenä. Maitoa tosin ei juuri tullut. Lehmä voi pidättää maitoaan jos se pelkää, sillä on kipuja tai sillä on pieni vasikka (kuten tässä tapauksessa). Huomisaamuna uusi reissu, eiköhän se aika pian ala sujua itsestäänkin.

Allflex Ultra Senior -korvamerkit.
(c) Evira

Korvamerkkiä vailla olevat vasikat saivat tänään omat keltaiset "korvakorunsa". Korvamerkki laitetaan pihdeillä korvanlehteen kahden verisuonen väliin alueelle, jossa ei ole hermoja. Merkin laittaminen ei siis juurikaan satu (?), eikä sen laittaminen aiheuta verenvuotoa. Ainakaan vasikoita koko toimenpide ei kiinnostanut. Yksi heilutteli korviaan hetken, muut eivät piitanneet senkään vertaa.

Varsinainen korvan läpi menevä osa on noin 1-1,5 mm paksu, mutta itse merkki on toki isompi. Eviran tammikuun 2010 nautaoppaassa kerrotaan, että jokainen nautaeläin Suomessa on merkittävä kahdella korvamerkillä. Merkitöntä nautaa ei saa siirtää, myydä, eikä vastaanottaa. Kuvan merkeissä numero "0361" näkyisi eläimen vasemman korvan etu- ja takapuolella, ja oikean korvan takapuolella. 0361 on eläimen Suomessa yksilöivä numero, jota käytetään Maatalouden Laskentakeskuksen tilastoissa. Numero 272 tulee oikean korvan etupuolelle, ja se on naudan numero sen omassa karjassa. Tähän merkkiin on usein kirjoitettu myös naudan nimi. Merkki uusitaan vain, jos se putoaa, mutta pääasiassa nauta kantaa samoja korvamerkkejä koko ikänsä.

Korvamerkit aikuisella ja vasikalla