Eilinen meni rutiinilla. Aamua tosin varjosti se, että jo toissapäivänä mykäksi mennyt tornisiilon purkain oli aamullakin mykkä, joten eläimet joutuivat odottamaan aivan liian pitkään. Vasta kymmeneltä aamulla saatiin rehut pöytään, ja ne sitten syötiin salamannopeasti, joten seuraavat 1,5 tuntia ajettiin rehua. Onneksi mitään ei ollut rikki, siilosta oli vain palanut sulake. Oletuksena oli, että siilo oli täyttynyt epätasaisesti, joten purkaessa tuli liikaa vastusta ja se poltti sulakkeen. Teoria pitänee paikkansa, koska tänäänkään ei päivällä enää tullut rehunkorttakaan siilosta ulos...

Tänään lähti kaksi lehmää kahden tunnin ajelulle kohti Paimion teurastamoa. Toisella lehmällä on pitkään ollut paranematon utaretulehdus, ja toisella utaretulehdus vei maidot kokonaan. Teurasauto oli siisti ja viileä, lehmillä omaa tilaa ja eläintilan pohjalla oli puhdasta, tuoksuvaa puupurua. Lehmien tilat oli rajattu korkeilla, ehjillä metalliaidoilla, niin että eläimet eivät voi kiusata toisiaan tai kaatua toistensa päälle matkan aikana. Itse teurastamoa tuottajatkin ovat emännän mukaan sanoneet eläinystävälliseksi - mitä se sitten teurastamon kyseessä ollessa tarkoittaakaan. Netistä ei löydy teurastamosta muita tietoja kuin Ylen uutisia, jotka kertovat taannoisesta tulipalosta ja sen jälkeen tehdystä suuresta korjausurakasta.

Ai niin, vein laitumelle kivennäisiä. Seitsemästä lehmästä löysin kaksi. Iso laidun, korkea heinä ja lyhyt minä ei ole kovin käytännöllinen yhdistelmä.