Älä aliarvioi äidinvaistoa

Vapaapäivän aamuna ehtii miettiä aiempia kokemuksia, ja etenkin eilistä. Eilen syntyi nimittäin taas uusi vasikka, jälleen ensikolle, joka väriltäänkin muistutti Eerikaa. Eerikan puolustushyökkäyksen mustelmat edelleen tummina käsivarressa katselin, kun vasikan synnyttyä emä makaili rauhallisesti paikallaan karjakon kuivatessa pärskivää ja pirteää lehmävasikkaa. Uskoni emän äidinvaistoihin ei varsinaisesti kasvanut, kun se pian löntysti vasikan pään viereen, kumartui sitä kohti.. ja ammui matalasti suoraan vasikan korvaan. Möö! Kun tämä ei tuottanut näkyvää tulosta, emän seuraava yritys oli ilmeisesti pureskella vasikan korvaa (huom, lehmillä ei ole edessä hampaita kuin alhaalla, joten "pureminen" ei ole ihan oikea ilmaisu). Pikkuhiljaa nuoren ensikon pään päälle syttyi lamppu, ja se alkoi nuolla vastasyntynyttään kuivaksi. Otteet tosin olivat niin rajut, että koko vasikka hytkyi ja heilui, ja kova kiirekin näytti emällä olevan. Toimitusta säesti vähän väliä vasikan korvaan kajautettu "mööööh". Näytti siltä, että "vuoden äiti" -palkinto saa odottaa vielä hetken.

Iltanavetan alussa vasikka oli jo kuiva, ja makoili emänsä vieressä kaikessa rauhassa. Koska ei ollut varmuutta oliko vasikka saanut maitoa, yritti karjakko johdattaa pientä utareelle. Sorkkaahan sieltä tuli,  vasikka kellahti kumoon, ja emä yritti töniä karjakkoa ulos karsinasta. Koska karjakon mielestä emä potkaisi vasikkaa eikä häntä (rohkenin epäillä), niin vasikka siirrettiin viereiseen karsinaan turvaan. Yritin juottaa sille lämmitettyä maitoa, kun ipana teki mitä vauvat yleensä: sonti. Emä yritti nuolla vasikkaansa kaltereiden läpi.
Hetkinen.
Jos sieltä tulee jotain ulos, jotain on mennyt myös sisään.
Ja tuo emä on kyllä varsin kiinnostunut ipanasta. Voi perhana, olen todellakin arvioinut väärin ja pahasti.
Maitopullo lensi nurkkaan, kun hoputin vasikan ylös ja takaisin äiteen viereen naapurikarsinaan. Ei mennyt minuuttiakaan, kun se jo imi tyytyväisenä utaretta emän nuollessa vasikan hännäntyveä. Niinpä niin, emä oli hyvinkin tajunnut mistä on kyse, mutta minä ja karjakko emme. Posket punaisina häpeästä katsoin parhaaksi jättää tuoreen äidin lastaan hoitamaan.


Selkeää ja mielenkiintoista lisätietoa emän ja vasikan suhteesta löytyy MTT:n koulutusmateriaalista: Naudan käyttäytyminen ja käsittely. Nautojen käsittelystä yleensä on kerrottu Johanna Mattilan lisensiaattityössä  Nautojen käsittely.

PS. Myöhäisenä bonuksena kesäisiä näkymiä iltakävelyn varrelta (kaikki blogin kuvat saa klikkaamalla suuremmaksi):