Olipas rauhallinen ja aurinkoinen sunnuntai! Aamunavetta meni rutiinilla ja ilman kommelluksia, vaikka ylimääräistä työtä tuotti pikkutankin (maitotankki, jossa pidetään vasikoille annettava maito kylmänä) käsin tehtävä pesu ja imemisen estorenkaan laitto yhdelle lehmälle. Imemisenesto on siis muovinen tai metallinen puoliympyrä, joka laitetaan muiden utareita imevän lehmän nenään. Se ei mene sierainten väliseinästä läpi. Renkaan reunalla olevat piikit voi asettaa joko ylös- tai alaspäin, jolloin ne pistävät joko imettävää lehmää (jolloin se itse häätää imijän pois) tai imevän lehmän nenää. Imeminen pitää estää, koska kun lehmän vedintä imetään, vedinkanava (maidon ulostuloreitti) pysyy avoimena. Silloin sinne pääsee herkästi bakteereita, ja utare tulehtuu.
Aiemmin mainittu "hullu hieho" Eerika on rauhoittunut. Se käy vasikkakarsinan portilla haistelemassa vasikkaansa, mutta pikkuista ei emä enää kiinnosta. Yleensä jo vuorokauden vieroitettuna ollut vasikka jättää karsinan viereen tulleen emänsä huomiotta. Jokatapauksessa Eerika kieltäytyi aamulla menemästä lypsyrobotille. Illalla sitten ohjattiin ja jahdattiin ja maaniteltiin ja karjuttiin ja houkuteltiin sitä puolisen tuntia. Lopulta karjakko juoksi hölkkäävän lehmän perässä navetan käytävää pitkin, ja Eerika-parka ehti jarruttaa vasta kun etujalat olivat jo lypsyrobotin puolella. Hetken se mietti, kehtaisiko vielä pakittaa, mutta menipä sitten kuitenin lypsylle ja syömään robotin antamaa väkirehua. Päästyään pois robotilta...
... se kääntyi 180 astetta ja yritti takaisin uloskäyntiportista.
Jos vaikka saisi lisää sitä hyvää rehua?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti