Ensimmäinen työpäivä

Nielutulehdus kaverina heti ensimmäisenä työaamuna. Särkylääkkeen jälkeen puhuminen ei enää satu, mutta katsellaan nyt vielä kehkeytyykö tästä kuitenkin sairasloma.

Aamu alkoi klo 7 yksin navetalla. Tietokone huusi kilpaa lehmien kanssa, koska lypsyroboteista toinen oli virhetilassa eli ei käytössä. Yksi lehmä makasi iloisesti ruokintapöydällä. Onneksi osaava karjakko tuli ja korjasi tilanteen, maitoletku oli irronnut yhdestä lypsimestä ja piti ruuvata takaisin kiinni. Kun lehmät pääsivät lypsylle, oli aikaa siivota robotin ympäristöä lannasta. Sitähän riittää, ja riittää, ja riittää. Sitä oli sairas- ja vasikkakarsinoissakin, josta kyseisen tuotteen sai käsin poistaa ja työnnellä kolalla lantakäytävälle. Sonnan luomisen lomassa yritin reilun tunnin saada yhtä lehmää lypsylle. Milloin se karkasi parteen, milloin joku toinen lehmä ohitti ja milloin mitäkin. Välissä kiskottiin vasikka ulos ensikosta, juotettiin muita vasikoita, nostettiin "halvaantunut" makaava lehmä ylös ja lypsylle ja siemennettiinkin yksi lehmä seminologin saavuttua paikalle.

Tässä oli ensimmäisen päivän ensimmäiset 6 tuntia.

Lehmävasikka Jekku noin 10 min ikäisenä

Navetantuoksuista tekstiä

Olen yrittänyt petrata vähäistä osaamistani ja ymmärrystäni lehmien käyttäytymisestä koluamalla läpi Viikin kirjaston antia. Pöydälle on päätynyt kolme kirjaa, joita olen selaillut viime aikoina.

Houpt, Katherine A: Domestic Animal Behavior for Veterinarians and Animal Scientists
3rd edition. Iowa State University Press, 1998.
Kirja kuvaa nautojen, kissojen, koirien, sikojen, vuohien ja hevosten käyttäytymistä. Houpt kuvaa eläinlajeille tyypillisiä kommunikaatiotapoja ja sosiaalista rakennetta, ja perustelee käyttäytymistä myös eläinten anatomialla. Esimerkiksi näkö- ja hajuaistit käydään läpi eläinlajeittain, ja kerrotaan miten ne vaikuttavat käyttäytymiseen. Kirja vaatii ymmärrystä aiheesta etukäteen. Kuvat ovat piirrettyjä ja siksi selkeitä, mutta eivät vastaa täysin eläinten luonnollisia asentoja ja eleitä. Laajan sisällön vuoksi melko ohut katsaus kuhunkin eläinlajiin.


Myllys, Anu: Naudan hyvä elämä
Helsingin Yliopisto, 1999.
Nimestään huolimatta kirja keskittyy kertaamaan säädöksiä ja suosituksia eläinten pitopaikasta ja hoidosta. Oletuksena tuntuu olevan, että kun noudatetaan sääntöjä, eläin voi hyvin. Kirja kuvaa hyvin erilaisia navettarakenteita (esimerkiksi parsityyppejä), ja toimii helppolukuisena johdatuksena eläintenpitosäädöksiin. Hyvinvoinnista ja karjantarkkailusta kiinnostuneille kirja ei tarjoa juuri mitään.

Hulsen, Jan: Lehmähavaintoja
Finnish edition. Hallebeek-Hulsen B.V. and HULSEN, 2007.
Erinomainen ja helppolukuinen kirja, joka opettaa tarkkailemaan karjaa, tulkitsemaan lehmien eleitä ja arvioimaan hyvinvointia nimenomaan lehmiä katsomalla. Monet selkeät valokuvat auttavat ymmärtämään, miltä oikeasti näyttää lihava, sairas tai esimerkiksi arka lehmä. Sisältää myös taulukot eläimen kunnon, pötsin täyttymisen ja sonnan arviointiin, ja vinkkejä mitä tehdä, jos havaitsee epäkohtia. Tämä kirja lähtee tilaukseen heti ensimmäisen palkan tipahdettua tilille.

Viikko armonaikaa

Viikko enää, ja sitten käy tie kohti navettaa. Haalarit ja kumisaappaat sain sentään hankittua, niin ja työhanskat, ettei ex IT-duunarin herkät kätöset vaan kärsi... En osaa päättää, olisinko innoissani vai kauhuissani. Demoneilla on sarvet, lehmillä on sarvet - need I say more?

Kuva: Lady Rea / flickr

Yksinkertaista, rakas Watson!

Soittamalla ja kysymällä selviää yhtä sun toista. Työt alkavat 30.4., joten ensimmäinen opiskelijavappuni menee tiiviisti työn merkeissä. Haalarit ja saappaat pitäisi olla omasta takaa, ja niiden metsästäminen onkin nyt prioriteettilistan kärkipäässä. Muutamia hyviä vaihtoehtoja on löytynytkin jo. Pitäisi mennä liikkeeseen varmistamaan, että haalari on sopivan kokoinen päällä. Ei sitä neljää kuukautta haluaisi kulkea makkarankuoressa eikä mastodonttipuvussa...

Harjoittelua odotellessa

Ahdistaa. Kuukauden päästä pitäisi aloittaa 85 päivää kestävä maatilaharjoittelu. Harjoittelupaikka sentään on löytynyt, sekin tosin vasta noin kuukausi sitten. Aloitusaika on päättämättä, navettahaalari ja turvasaappaat hankkimatta, työsopimus allekirjoittamatta. Oppitunti numero 1: Kun menet harjoitteluun, valitse paikka, jonka isäntäväki on yhtä tarkkaa / vapaamielistä kuin sinä.

Aiempi kokemus maatilatöistä: ei ole.
Aiempi kokemus maalla asumisesta: ei ole.
Sukulaisia maatiloilla: 0.
Teoreettinen osaaminen: 0... tai no, sanotaan että "vähäinen".

Kohteena on lypsytila, jossa on noin 100 lypsävää ja saman verran nuorkarjaa (nuorkarja: lehmä- ja sonnivasikat sekä hiehot eli ei-poikineet naaraat). Tilalla on kaksi lypsyrobottia, ja harjoittelijan lisäksi yksi vakituinen työntekijä. Aarne Tenkasta lainatakseni: näillä korteilla mennään...