Navetassa sattuu ja tapahtuu. Tänään piti useamman prostaglandiinipiikin saaneen lehmän olla kiimassa. Kun siementäjä sitten tuli noin klo 11.30, häntä odotti kaksi siemennettävää ja kaksi tarkistettavaa eläintä. Lopputulos: siemennettiin kaksi lehmää joita piti vain katsoa, koska eivät näyttäneet kiimaa, ja yksi hieho jonka piti poikia huomenna, mutta joka olikin tyhjä. Ei siemennetty "varmasti kiimassa" olevaa, koska se oli jo tiine.
Auts! Paarma puri kädestä. Vissiin kolmas paarmanpurema tänään.
Iltanavetan ratoksi molemmat lypsyrobotit sekoilivat yhtä aika ja erikseen. (tässä välissä sain soiton pomolta, robotti hälyttää. Kävin navetalla.) Lisää vauhtia iltaan toi Alfa, joka poistuessaan väkirehukioskilta liukastui, ja levähti maahan takajalat sammakkoasennossa, oikea sorkka jumissa lantaraapan rakenteissa. Liuta lehmiä ympärillä odottamassa, että kaveri nousisi pois edestä ja he pääsisivät vuorostaan syömään. "No niin, hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää!". Vetämällä ja työntämällä saatiin sorkka irti, kun lehmä itsekin osallistui pelastusyritykseen. Tehtävä suoritettu!
Huomisaamun olenkin sitten itsekseni navetalla, eli Matti Nykäsen kuolemattomin sanoin ihan "up yours". Huomenna nähdään miten pitkälle harjoittelijan hyppy kantaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti