Tämä päivä menikin varsin rauhalliseen tapaan, jopa rutiinilla. Haastetta tosin toi se, ettei virustulehdus ole vieläkään antanut ääntäni takaisin, joten niistämistä lukuunottamatta olen aika hiljainen tyyppi.
Aamulla hain lypsyroboteilta maitoa, ja laitoin lämpenemään vasikoita varten. Putsasin robotit, vaihdoin suotimet ja palasin karjakeittiöön täyttämään juomapulloja. Vasikoita juotan kahdesta tuttipullosta oikeastaan niin kauan, kuin maitoa ipanoihin mahtuu. Jos joku ei tule juomaan vaikkapa sairauden takia, tai koska ei tykkää änkeillä, käyn juottamassa sen erikseen karsinassa. Juota siinä sitten, kun yksi puskee, toinen maistelee poskea, kolmas puree kättä ja neljäs kiskoo takataskun läppää irti... Ennen kuin pääsen tiskaamaan juottopullot, on haalari käytännössä jo märkä vasikankuolasta. Pitääkin muuten tarkistaa, onko takataskuissa vielä läpät...
 |
|
Juottamisen jälkeen vasikat käyvät nukkumaan, pienille kerille joko ihan kaverin viereen tai itsekseen. Niitä ei haittaa, vaikka tönin ja kolistelen karsinaa siivotessani. Samalla siivoan muutkin karsinat, eli raappaan märän turpeen ja sonnat pois, haen kontista kuivaa turvetta ja levitän sen karsinan parsimaton päälle. Siivoamisen jälkeen oli aikaa katsoa robotin viivelistoilta, millä lehmillä on viimeisimmästä lypsystä liikaa aikaa, ja käydä paimentamassa kyseiset otukset robotille.Apu löytyy huipputeknisestä lehmänhallintalaitteesta, jolla eläimiä voi siirrellä paikasta toiseen. Jotkut voivat tuntea laitteen nimellä lantakola.
Loppuaika menee joko rehuja ajaessa tai missä nyt tarvitaan, tänään aamupäivällä esimerkiksi avustettiin seminologia. Kun aamunavetta on tehty (aamunavetta on klo 7-11), on aikaa lepäillä ennenkuin illalla tehdään koko homma uudestaan (iltanavetta klo 16-20).
 |
| Kuulumisten vaihtoa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti