Väki vähenee, pidot ei parane. Aamulla lähti viisi lehmää ja yksi hieho taas kohti Paimion teurastamoa. Pääluku navetassa siis tällä hetkellä 233. Teurasauton lähdettyä ihmettelin ruuhkaa toisen lypsyrobotin edessä. Alfahan se sinne oli kipeän koipensa kanssa kellahtanut, suoraan robotin eteen, eikä suostunut liikahtamaan. Sitä työnnettiin, vedettiin ja autettiin kasaamalla käytävälle keko turvetta ja soraa, mutta lehmä ei vaan saanut takajalkoja alleen. Lopulta kasattiin nostoteline käytävälle, nostettiin lehmä jaloilleen, ja telineen kanssa kävelytettiin se karsinaan. Siellä Alfa sitten seisoi ihan nätisti niin kauan, että se saatiin kannukoneella lypsettyä.
Tilalla olevan telineen tyyppisestä lehmän nostotelineestä ei löytynyt kuvia, mutta kyseessä on kutakuinkin alakuvan mukainen härveli (kuvassa suomalainen Mullinturva-teline). Pyöriä tosin ei ole, liinojen tilalla on kunnollinen leveä nostomatto ja vinssejä käännetään ketjuista vetämällä, ei kammilla.
 |
| (c) Lieksan RHS-metalli |
Hyvinvoinnista huolestuneille kerrottakoon, että lehmä on suuri, painava, ja melko passiivinen eläin. Jos se kaatuu eikä pääse heti itse ylös, se ei juuri yritä enää. Jos ylösnousu tuottaa kipua tai jalka on heikko, lehmä ei välttämättä yritäkkään nousta. Pitkään makaavan lehmän pötsitoiminta lakkaa, pötsi täyttyy kaasulla ja lehmä tukehtuu pötsin painaessa keuhkoja. Tuotoskauden lehmät on lisäksi lypsettävä kahdesti päivässä niiden hyvinvoinnin takia, eikä makaavaa lehmää voi lypsää. Makaaa lehmä on siis saatava ylös, jos se halutaan pitää hengissä. Nostoteline on tarkoitettu juuri siihen. Se ei ole mikään moderni kidutusväline eikä lehmän riippumatto, vaan tapa nostaa suuri eläin ylös ja siirtää haluttuun paikkaan lepäämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti